Talvi on muuttunut niin märäksi ja kosteaksi, etteivät koiruudetkaan oikein viihdy ulkona. Varsinkin Puttonen inhoaa vesisadetta eikä tämä nuorempi Svenssonkaan oikein tunnu kosteista keleistä piittaavan. Aamulenkille ei ole jaksanut lähteä millään. Mieluiten käpertyisi peittojen alle ja jatkaisi uniaan. Muutamana päivänä on toisen herroista joutunut kantamaan alakertaan ja edelleen ulos. Viime päivinä on herrojen ulkoiluinnostus ollut kasvamaan päin. Loskaiset ja sateiset kelit ovat muuttuneet pikkupakkasiksi, hanki on mukavasti jäätynyt kannattelemaan yhden käppänän sekä keväinen aurinko hieman lämmittelee. Nyt kyllä mennään ulos heti, kun ulko-ovi avautuu. Ongelmana on nyt se, ettei millään maltettaisi tulla sisään.
Koiraherrojen yhteiselo on alkanut tasaantumaan. Toki päivittäin muristaan ja varmistetaan nokkimisjärjestys, mutta rähäköitä ei ole ollut moneen päivään. Svensson alkaa olla hieman vapautuneempi eikä ole niin kovasti varuillaan koko aikaa. Nyt täytyykin alkaa pikkuhiljaa totuttaa sitä käsittelyyn ja muutenkin ryhtyä opettamaan sille tapoja. Svensson on hyvin ystävällinen ja kiltti koira, mutta nuoruuden innossa välillä tuppaa menemään hommat överiksi. Svensson on varsin älykäs koira, joka käsittää nopeasti mitä siltä halutaan. Esimerkiksi ensimmäinen kynsien leikkauskerralla piti purra kynsisaksia, toisella kerralla harrastettiin melkomoista kiemurtelua ( ei kuitenkaan purrut kynsisaksia) ja kolmannella kerralla kynsien leikkaus onnistuikin jo melko hyvin. Nyt on aloitettu harjoitukset miten käppänäherran tulee käyttäytyä, kun emäntä tulee töistä kotiin. Ei suinkaan hypitä ja pompita eikä napata hanskoja, autonavaimia, heijastimia tms. Vaan istutaan maahan ja odotetaan kunnes emäntä ehtii rapsuttamaan. Toistaiseksi onnistuu ehkä yhden kerran kymmenestä;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti