Ajattelin, että Svenkka -poikaa täytyisi viedä kaupungille katselemaan ihmisvilinää. Jätin auton Pyynikin uimahallin taakse ja kävelin sieltä Puutarhakatua pitkin Keskustorille. Hetken aikaa istuskelin Vanhan kirkon muurilla kuuntelemassa jazzia ja sitten kävelin Kauppakatua pitkin takaisin autolle.
Hyvinhän Sven-poika pärjäsi kaupungilla. Vähän arvelin, josko se hermostuu sitä vilinästä ja hälinästä. Onhan Sven toki tottunut autoihin ja ihmisiin, mutta väkeä liikkuu meidän kylän raiteilla huomattavasti vähemmän kuin kaupungilla. Ensin alkuun Sven kulki häntä koipien välissä, mutta pari korttelin jälkeen se jo tepsutti häntä pystyssä. Seuraavaksi se alkoi ihmettelemään vastaantulijoita, mutta koska vastaantulijoita oli melkoisen paljon se istahti persuuksilleen ihmettelemään ihmisvilinää. Muutoin Sven kulki varsin hyvin. Mitä nyt välillä piti houkutella eteenpäin, kun jokin kiinnosti tavanomaista enemmän esim. eväitä syövä nuorisojoukko. Istuttiin Vanhan Kirkon muurilla kuuntelemassa jazzia ja sitten lähdettiin takaisin. Kaupungilla oli muuten todella paljon lasinsirpaleita kaduilla. Rikottuja olutpulloja lähinnä. Piti olla tarkkana, ettei koira vaan rikkonut tassujaan niihin sirpaleisiin.
Olen viime aikoina totuttanut Svenin olemaan auton etupenkillä, repsikan paikalla. Sven oli tietenkin turvavöissä. En koskaan kuljeta koiria autossa siten, että ne ovat irrallaan. Useimmiten laitan koiran kuljetusboxiin ja auton takaosaan. Kesän aikana olen kuitenkin totuttanut Sveniä olemaan turvavöissä - ainakin lyhyemmillä matkoilla. Pitemmillä matkoilla kuljetusboxi on kuitenkin parempi vaihtoehto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti