Molempien koiraherrojen turkki alkoi kaivata kipeästi siistimistä. Varsinkin nuorempi herra Svensson alkoi muistuttaa jotakin epämääräistä karvakasaa, jolla on neljä jalkaa ja häntä. Siksi toisekseen varsinkin Svenssonilla tuppaa pohjavilla menemään helposti takkuun. Ajattelimme viedä pojat parturiin ennen kuin alkaa pakkaskelit (jos ne ylipäätään alkavat). Nyt kun turkit trimmataan, niin hyvin menee koko talven. Niinpä sitten pakkasin pojat autoon ja hurautimme Vesilahdelle parturiin. Oikeastaan kääpiösnautserin turkki pitäisi nyppiä, mutta meillä pojat on ajeltu sähkötrimmillä. Etenkin Puttosen turkki ajellaan nykyisin. Ei viitsi vanhusta enää kiusata nyppimisellä. Kennel Wäkkärän sivuilla on valaiseva kuvaus ”käppänän” trimmaamisesta.
Vanhempi herra Puttonen sietää hyvin erilaiset kauneudenhoitotoimenpiteet kuten korvakarvojen nyppiminen ja kynsien leikkaus, mutta Svenssonilla meinaa hermo mennä. Svensson on kuitenkin kehittynyt, kun muistaa ensimmäiset kynsien leikkausoperaatiot. Kun Svensson tuli meille se oli melkoisen metsittynyt otus, joka pelkäsi ihan kaikkea – omaa varjoansakin. Kynsien leikkaamiseen meni ensimmäisillä kerroilla varmaan tunti ja purkillinen herkkupaloja. Svensson istui pöydällä ja kiljui, kiemurteli, vikisi, yritti purra yms., mutta kynnet leikattiin. Nykyisin Svensson makaa selällään pöydällä, jolloin kynnet saa helposti ja nopeasti leikattua.
Edelleen Svenssonin kanssa harjoitellaan korvakarvojen nyppimistä mikä Svenssonista tuntuu maailman kurjimmalta jutulta. Svenssonilla on kaiken lisäksi harvinaisen karvaiset korvat. Sain vinkin korvapulverin käytöstä, joka helpottaisi korvakarvojen nyppimistä. Valitettavasti en ole saanut selvitettyä mistä pulverisat oikein on kysymys, mutta nyt löysinkin Wäkkärän -kennelin sivuilta maininnan Bio Groomin Ear Fresh -korvapulverista. Täytyypä kokeilla ja katsoa miten homma sujuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti