sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Punkkisotaa

Voi Puppe parkaa! Punkkisota ottaa koville. Koiravaarillahan aloitettiin nenäpunkkien häätö ekan kerran joskus marraskuun puolen välin tienoilla. Kuuri kesti kuukauden. Ensin tuntui siltä, että kuuri tepsi, mutta uuden vuoden tienoilla Putti alkoi uudestaan aivastelemaan ja hinkkaamaan kuonoaan. Jonkin ajan kuluttua alkoivatkin sitten tyypilliset nenäpunkki oireet uudestaan. Nyt selvästi voimakkaampana kuin aiemmin. Putti “ryysti” voimakkaasti, ja kohtaukset tuntuivat pahenevan selvästi. Ilmeisesti punkit eivät sittenkään kuolleet ensimmäisen kuurin aikana. Toisinaan tarvitaan toinen kuuri punkkien häädön varmistamiseksi parin - kolmen viikon päästä ensimmäisestä kuurista (Nenäpunkki - yleinen vaiva, s.a.).

Tyypillisesti punkit tarttuvat kosketuksessa, mutta nenäpunkki kykenisi selviytymään kolmekin viikkoa kosteassa ja viileässä ympäristössä isäntäeläimen ulkopuolella. Tarttuminen esineiden yms. välityksellä saattaa siis olla mahdollista. (Nenäpunkki - yleinen vaiva, s.a.).

Joka tapauksessa nnenäpunkki oireet olivat selvät, joten eläinlääkäri antoi Puttoselle uuden lääkekuurin. Nyt sitten keskiviikkona annoin kolmannen tabletin, ja Puttosen ryystäminen alkoi todella voimakkaana. Näitä ns. käänteisaivastuksia on nyt ollut melkoisen paljon, ja Putti parka alkaa olla melkoisen väsyneen oloinen. Tosin oireiden paheneminen saattaa johtua siitä, että punkit alkavat kuolla. Kuolleet punkit ärsyttävät koiran nenäontelossa ja aiheuttavat oireiden pahenemisen. Tänään huomasin, että Puttoselta valuu toisesta sieraimesta kellertävää limaa. Aiemmin nenävuoto on ollut kirkasta. Täytyy nyt seurata ja katsoa pitäisikö maanantaina varata aika eläinlääkärille. Täytyy katsoa, ettei Puttoselle ole vain päässyt kehittymään tulehdus nenäonteloihin.

Nenäpunkkitartunnan tyypillisin oire on ns. käänteisaivastus (reverse sneeze).




Lähteet:

Ei kommentteja: