Kaksi viikkoa antibiootteja

Koiravaari on nyt saanut antibiootteja (Kevafet 250 mg) 2 x tabletti päivässä kahden viikon ajan. Vielä olisi viikko jäljellä ennen keuhkokotrollia. Puttosella on kuitenkin edelleen sierainvuotoa, joten tulehdus ei ole parantunut vielä kunnolla. Ilmeisesti Puttosella on ollut keuhkotulehdus, joka voi olla hengenvaarallinen. Puttosella ei kuitenkaan ole ollut kuumetta tai yskää ja se on syönyt ihan hyvin koko ajan. Nyt viime aikoina selvästi reippaammin kuin aiemmin. Nyt parin viime päivän aikana Puttonen on jopa intoutunut laukkaamaan. En muista koska aiemmin Puttonen olisi laukannut. Tyypillisesti se on vain ravannut ja olinkin ajatellut sen johtuvan jäykistyneestä selästä. Toivottavasti vaari tuosta vielä tokenee. Ainakin se on selvästi pirteämmän tuntuinen kuin aikoihin - liikkuminen on parantunut, ruoka maistuu selvästi paremmin, koira vaikuttaa muutenkin pirteämältä.

Viikon päästä on keuhkokontrolli. Varmasti antibioottikuuria jatketaan edelleen. Keuhkotulehduksen lääkekuuri kestää useamman viikon - jostakin luin, että jopa kolme kuukautta.

Tulehdusta ja spondyloosia

Koiravaarin oikeasta sieraimen kirkas vuoto (tyypillistä nenäpunkkitapauksissa) muuttui vihertävän keltaiseksi, paksuksi rääksi. Ajattelin, että nyt tarvitaan antibioottikuuria. Isäntä veikin koiravaarin taas eläinlääkärin pakeille. Vaikutti todellakin siltä, että koiravaarilla on jonkinmoinen tulehdus oikeanpuoleisessa sieraimessa, Koskapa Puttoselta on poistettu taannoin pieni melanoomakasvain, päättivät eläinlääkärit kuvata vaarin keuhkot. Melanooma kun tuppaa tekemään etäispesäkkeitä juurikin keuhkoihin. Keuhkoissa näkyi kyllä tummentumia, mutta ne vaikuttivat eläinlääkärin mukaan enemmänkin tulehdusmuutoksilta kuin etäispesäkkeitä. Puttosella ei kuitenkaan ole ollut yskää eikä kuumetta. Myöskin ruoka on maistunut ihan hyvin. No, joka tapauksessa vanha herra on nyt kolmen viikon antibioottikuurilla. Sen jälkeen katsotaan keuhkojen tilannetta uudestaan. Putti vaikuttaa kyllä ihan hyväkuntoiselta. Syö hyvin, lähtee ulos, ulvoo innoissaan, kun tulen töistä kotiin. Mutta myös nukkuu paljon.

Kun Puttoselta otettiin röntgenkuvat keuhkoja varten, havaittiin sillä spondyloosi. Kysymyksessä on selkärangan rappeuma, jonka seurauksena nikamiin tulee luupiikkejä ja siltoja. Puttosella on niskassa kaksi nikamaa luutunut yhteen. Tästä johtuen Puttonen ei mielellään hyppää eikä kiipeä portaita, sillä selkä on jäykkä ja ehkä kipeäkin. Spondyloosia pidettiin aiemmin vanhenevalle koiralle tyypillisinä muutoksina. Nykyisin ajatellaan, että alttius sairastua spondyloosiin saattaa periytyä. Spondyloosin oireet vaihtelevat yksilöllisesti - jotkut koirat voivat olla varsin oireettomiakin.

Punkkisota voitettu 1-0?

Nyt koiranpojille on annettu viimeinen punkkikuurin pilleri. Puttonen vaikuttaa nyt paremmalta kuin aikoihin. Silmät eivät ole lainkaan niin ärtyneet kuin aiemmin. Tosin siitä ei tiedä johtuuko se punkkilääkkeestä vai siitä, että Sandimmun vaihdettiin Optimmuneen ja annostusta vähennettiin. Ilmeisesti yhtenä syynä Puttosen silmien huonoon kuntoon on ollut Sandimmune, jossa on kylmäpuristettua oliiviöljyä. Se ei ilmeisesti sopinutkaan Puttoselle, vaan silmät huononivat selvästi. Tosin luin jostakin, että nenäpunkkikin voi aiheuttaa silmätulehdusta. Jospa Puttosella onkin ollut nenäpunkkien aiheuttama.

Joka tapauksessa Puttonen vaikuttaa taas omalta itseltään. Innoissaan ulvomassa, kun ollaan menossa ulos. Ulkonakin Puttonen painelee kuin ennen vanhaan.

Punkkisotaa

Voi Puppe parkaa! Punkkisota ottaa koville. Koiravaarillahan aloitettiin nenäpunkkien häätö ekan kerran joskus marraskuun puolen välin tienoilla. Kuuri kesti kuukauden. Ensin tuntui siltä, että kuuri tepsi, mutta uuden vuoden tienoilla Putti alkoi uudestaan aivastelemaan ja hinkkaamaan kuonoaan. Jonkin ajan kuluttua alkoivatkin sitten tyypilliset nenäpunkki oireet uudestaan. Nyt selvästi voimakkaampana kuin aiemmin. Putti “ryysti” voimakkaasti, ja kohtaukset tuntuivat pahenevan selvästi. Ilmeisesti punkit eivät sittenkään kuolleet ensimmäisen kuurin aikana. Toisinaan tarvitaan toinen kuuri punkkien häädön varmistamiseksi parin - kolmen viikon päästä ensimmäisestä kuurista (Nenäpunkki - yleinen vaiva, s.a.).

Tyypillisesti punkit tarttuvat kosketuksessa, mutta nenäpunkki kykenisi selviytymään kolmekin viikkoa kosteassa ja viileässä ympäristössä isäntäeläimen ulkopuolella. Tarttuminen esineiden yms. välityksellä saattaa siis olla mahdollista. (Nenäpunkki - yleinen vaiva, s.a.).

Joka tapauksessa nnenäpunkki oireet olivat selvät, joten eläinlääkäri antoi Puttoselle uuden lääkekuurin. Nyt sitten keskiviikkona annoin kolmannen tabletin, ja Puttosen ryystäminen alkoi todella voimakkaana. Näitä ns. käänteisaivastuksia on nyt ollut melkoisen paljon, ja Putti parka alkaa olla melkoisen väsyneen oloinen. Tosin oireiden paheneminen saattaa johtua siitä, että punkit alkavat kuolla. Kuolleet punkit ärsyttävät koiran nenäontelossa ja aiheuttavat oireiden pahenemisen. Tänään huomasin, että Puttoselta valuu toisesta sieraimesta kellertävää limaa. Aiemmin nenävuoto on ollut kirkasta. Täytyy nyt seurata ja katsoa pitäisikö maanantaina varata aika eläinlääkärille. Täytyy katsoa, ettei Puttoselle ole vain päässyt kehittymään tulehdus nenäonteloihin.

Nenäpunkkitartunnan tyypillisin oire on ns. käänteisaivastus (reverse sneeze).




Lähteet:

• Nenäpunkki - yleinen vaiva. s.a. Helsinki: Pfizer Oy. Saatavissa Ahma Eläinklinikan sivuilta: http://www.eahma.fi/Nenapunkki.htm