Nyt on muutama päivä taas harjoiteltu koiraherrojen rauhanomaista rinnakkaiseloa. Olemme tiukasti puuttuneet asiaan heti, jos jompi kumpi herroista on alkanut murista tai muuten komentelemaan toista osapuolta. Nyt on onneksi jo toisen astuminen ja muu sen tyylinen isottelu hävinnyt lähes kokonaan. Tähän asti on Svensson ollut enemmänkin altavastaajan roolissa, mutta nyt on herra Svensson alkanut hieman isottelemaan. Se kulkee välillä jäykin jaloin ja sulkee Puttosen tien. Se myös tunkee aina väliin, kun Puttosta hoidetaan esim. pestään hampaita ja muuta sellaista. Tosin Puttonen on alkanut myös väistelemään Svenssonia – niinköhän koiravanhus on joutunut luovuttamaan johtajuutensa.
Ylipäätään Svensson on nykyisin jo paljon rentoutuneempi kuin aiemmin. Ja sen myötä myös paljon touhukkaampi. Lähdimme tänään teatteriin ja jätimme koirat keskenään kotiin noin kuudeksi tunniksi. Emme vieläkään uskalla jättää niitä samaan tilaan, joten toinen joutui yläkertaan ja toinen alakertaan.
Puttonen jäi alakertaan, missä se kiipeä heti ulko-ovi kolahtaessa kiinni keittiön pöydälle – sieltä se seuraa ikkunasta etupihan tapahtumia. Emme ole koskaan onnistuneet saamaan sitä kiinni itseteossa. Ikkunasta näkee, että koiraherra istuu keittiön pöydällä, mutta kun avaat oven, niin se ehtinyt jo alas pöydältä.
Svensson taas touhuaa siirtelemällä tavaroita paikasta toiseen ja levittelemällä irtotavaroita ympäriinsä. Täytyy olla tarkkana, ettei jää mitään vaarallisia tavaroita sen saataville. Tänään se oli kaivanut pedin auki – oli nukkunut meidän molempien tyynyllä. Vaatteet olivat hujan hajan ja pieni muovinen vesikannu muisto vain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti