Puttonen parturissa

Pääsiäisen ja kevään tulon kunniaksi herra Puttonen joutui trimmiin. Turkki olikin kasvanut jo aikamoisen pitkäksi ja alkoi olla jo melkoisen tukahduttava. Puttosen turkki on hieman ongelmallinen. Sillä on melkomoinen pohjavilla ja suhteellisen vähän karkeaa päällyskarvaa. Puttosen turkin laittaminen näyttelykuntoon on aikoinaan ollut melkomoinen urakka. Näillä jenkeillä on kuulema pehmeämpi turkin laatu eikä jenkkitaustasta kannata mennä ajamaan koneella, jos tarkoituksena on viedä se joskus vielä tulevaisuudessa näyttelyyn. Puttosen turkki onkin muuttunut koneella ajamisen jälkeen pehmeäksi ja kihartuvaksi. Mutta Puttosta ei viedä enää mihinkään näyttelyihin enää, joten turkin rodunmukaisuudella ei niin paljon enää ole merkitystä. Pääasia on, että koiralla on mukava olla ja turkki on helppo hoitaa.

Tällä kertaa turkki leikattiinkin samaan malliin kuin Svenssonilla - eli lyhyeksi myös jalat ja vatsan alus. Parta tietenkin jätettiin ja kulmakarvat kuten snautserille kuuluukin. Harmi vaan, että heti alkoi taas pakastaa. Lämpömanttelista huolimatta Puttosella meinaa olla kylmä ulkona.

Yksin kotona

Nyt on muutama päivä taas harjoiteltu koiraherrojen rauhanomaista rinnakkaiseloa. Olemme tiukasti puuttuneet asiaan heti, jos jompi kumpi herroista on alkanut murista tai muuten komentelemaan toista osapuolta. Nyt on onneksi jo toisen astuminen ja muu sen tyylinen isottelu hävinnyt lähes kokonaan. Tähän asti on Svensson ollut enemmänkin altavastaajan roolissa, mutta nyt on herra Svensson alkanut hieman isottelemaan. Se kulkee välillä jäykin jaloin ja sulkee Puttosen tien. Se myös tunkee aina väliin, kun Puttosta hoidetaan esim. pestään hampaita ja muuta sellaista. Tosin Puttonen on alkanut myös väistelemään Svenssonia – niinköhän koiravanhus on joutunut luovuttamaan johtajuutensa.

Ylipäätään Svensson on nykyisin jo paljon rentoutuneempi kuin aiemmin. Ja sen myötä myös paljon touhukkaampi. Lähdimme tänään teatteriin ja jätimme koirat keskenään kotiin noin kuudeksi tunniksi. Emme vieläkään uskalla jättää niitä samaan tilaan, joten toinen joutui yläkertaan ja toinen alakertaan.

Puttonen jäi alakertaan, missä se kiipeä heti ulko-ovi kolahtaessa kiinni keittiön pöydälle – sieltä se seuraa ikkunasta etupihan tapahtumia. Emme ole koskaan onnistuneet saamaan sitä kiinni itseteossa. Ikkunasta näkee, että koiraherra istuu keittiön pöydällä, mutta kun avaat oven, niin se ehtinyt jo alas pöydältä.

Svensson taas touhuaa siirtelemällä tavaroita paikasta toiseen ja levittelemällä irtotavaroita ympäriinsä. Täytyy olla tarkkana, ettei jää mitään vaarallisia tavaroita sen saataville. Tänään se oli kaivanut pedin auki – oli nukkunut meidän molempien tyynyllä. Vaatteet olivat hujan hajan ja pieni muovinen vesikannu muisto vain.

Hoidosta kotiin

Koiraherrat Puttonen ja Svensson olivat hoidossa kasvattajan luona, kun isäntäväki oli lomailemassa Italian maalla. Vajaan viikon reissun jälkeen emäntä kävi hakemassa koiraherrat kotiin ja voi sitä riemun määrää, kun emäntä vihdoin ilmaantui noutamaan pojat kotiin. Puttonen kiljui omituiseen tapaansa kuin henkeä vietäisi kuten sillä on tapana ollessaan oikein innostunut. Joskus naapurimme kertoi jopa luulleensa, että meidän koiralla on joku kamala hätä, kun se oli kiljunut pihalla. Mutta oli sitten huomannut, että ilmeisesti koira kiljui innoissaan isännän tultua kotiin. Muutoinkin Puttonen on melkoisen äänekäs koira. Ei niin, että se haukkuisi mitenkään ylen määrin, mutta Puttonen kyllä ulvoo kovasti – kun sille juttelee tai kun emäntä laulaa. Svensson onkin huomattavasti hiljaisempi koira – oikeastaan se vain haukkuu tohkeissaan silloin, kun auton ovi pamahtaa. Se on oppinut yhdistämään pamahduksen vieraiden tuloon.

Hoitopaikassa oli ollut paljon mielenkiintoista haisteltavaa kuten esim. kaksi juoksussa olevaa tyttökoiraa (sattuikin samaan aikaan). Koiraherrat olivat käyneet tiukkoja neuvotteluja pitkin viikkoa, joten ne olivat melkoisen väsyneitä. Kumpikin simahti omaan boxiinsa lämpöisessä autossa heti, kun lähdin liikkeelle. Eivätkä ne päästäneet inahdustakaan koko matkan aikana.

Kotona sitten jatkettiin tiukkaa kurinpitoa kasvattajan ohjeen mukaisesti. Hän arveli, että pojat saattavat jatkaa tiukkoja neuvottelujaan kotonakin. Ainakin ensimmäinen ilta meni melkoisen rauhallisesti.

Svensson palaa kotiin

Eilen (1.3.) Svensson sitten saapui kotiin riiausreissultansa Puttosen ollessa emännän kanssa iltapäivälenkillä. Isäntä pesi Svenssonin ennen kuin Puttosen tuli. Tarkoituksena oli se, ettei Svensson haisisi niin selvästi nartuille ja ehkä osaltaan ehkäisisi tappelun syntymistä.

Käppänäkasvattaja varoitti, että Svensson on todennäköisesti polleaa poikaa saavuttuaan kotiin. Meidän täytyy pyrkiä heti alusta asti aktiivisesti estämään tappelut. Ensimmäinen ilta sujui kohtuullisesti. Heti, kun koirat vähänkään murisivat toisilleen tai osoittivat muita hallituskriisin merkkejä, komensimme tiukasti ”Ei”. Olemme nyt aloittaneet tiukan komennon. Koiralaumassamme ei sallita koirajäsenille minkäänlaisia mielenosoituksia. Laumanjohtajat isäntä ja emäntä määräävät kuka murisee ja milloin murisee.

Koiria täytyy pitää nyt koko ajan silmällä ja tyrehdyttää tappelut sekä kaikki alistamiseen liittyvä heti alkuunsa. Jollei tiukka komento riitä, niin sitä voi tehostaa läimäyttämällä esim. sanomalehdellä pöytää. Käppänäkasvattajaystävämme kertoi, että on tärkeätä kohdella koiria tasapuolisesti. Ei siis saa höykyttää vain toista. Koiralaumassa kun on tapana se, että kaikki ryhtyvät rökittämään lauman alimmaista. Jos siis isäntäväki pistää yhden koirista matalaksi, niin muut lauman jäsenet ryhtyvät isännän rinnalla yhteistoimin rökittämään lauman alinta jäsentä. Lauman heikoin saa siis koko muun lauman kimppuunsa.

Kuvassa: Svensson järsii onnellisena siansorkkaa palattuaan riiauslreissulta kotiin.

Puttonen rentoutuu

Kuva: Puttonen löhöilemässä tyynyjen keskellä

Svensson viipyi riiausreissullansa lähes viikon. Tämän ajan Puttonen nautti isännän ja emännän jakamattomasta huomiosta. Muutenkin Puttonen tuntui rentoutuvan, kun ei tarvinnut koko aikaa pitää nuorta huligaania silmällä. Aamuisin Puttonen makoili rauhassa siihen saakka, kunnes emäntäkin vihdoin nousi aamukahville. Tämän jälkeen Puttonen lähti isännän kanssa aamulenkille. Aamun rutiinien jälkeen Puttonen siirtyi makoilemaan sängylle isännän ryhtyessä päivän töihin. Sänky on Puttosen suosikkipaikka, koskapa siellä on paljon tyynyjä, joilla lepuuttaa päätänsä. Aurinkoisena päivänä aurinko paistaa mukavasti sängylle ja lämmittää vanhoja luita.