Maaliskuussa oli taas Svenkalla kontrollikäynti eläinlääkärillä. Kilpirauhaslääkityksen myötä Svenkan kunto oli selkeästi parantunut. Koiruus oli selkeästi pirteämpi ja reippaampi sekä iloisempi. Ainoa ongelma on nyt se, että Svenkalle on alkanut kertyä hammaskiveä. Svenkan hampaat pestään kyllä päivittäin, mutta aiemmin on käytetty lisäksi myös dentals stickejä. Ja hampaat ovat pysyneet hyvässä kunnossa. Munuaisten vajaatoiminnan vuoksi Svenkalle ei ole annettu enää dental stickejä. Joten edessä oli siis hammaskiven poisto.
Kesäkuussa Svenkan verenpaine alkoi olla koholla. Syynä oli kaiketi munuaissairaus. Fortekor-annosta jouduttiin hieman nostamaan. Mutta verenpainelääkkeen ja thyroxin-lääkityksen myötä Svenin vointi on kyllä kohentunut.
Syyskuussa sitten iski sidekalvon tulehdus. Sven oli jo pitkään kärsinyt kuivasilmäisyydestä, jota oli hoidettu Optimmune-voiteella. Lisäksi silmiä on huuhdeltu suolaliuoksella ja kostutettu keinokyynelillä. Sidekalvon tulehdus hoitui nyt antibioottitipalla.
Lokakuussa käytiin silmäspesialistin luona. Sidekalvontulehdus oli parantunut. Svenillä oli kuitenkin silmissä samentumia ja pigmentoituneita alueita johtuen pitkään jatkuneesta kuvasilmäisyydestä, osin myös iästä. Mutta muuten silmät ovat kirkkaat ja tilanteeseen nähden niiden tilanne on hyvä. Jatkossa Optimunne-voide vaihdettiin Yliopiston apteekin valmistamaan siklosporiinisilmätippaan, mikä tuntuikin toimivan paremmin. Svenkan silmät pysyivätkin hyvässä kunnossa loppuajan.
Marraskuussa oli taas kontrolli. Silmät olivat selkeästi aiempaa paremmat. Nyt sitten olikin verenpaine kovasti ylhäällä. Sven oli kyllä melkoisen hermostunut, vaikka se oli yleensä ihan rauhallinen eläinlääkärissä. Myös virtsan proteinuria oli voimistunut, kalsium oli koholla, lisäksi lievä anemia ja valkosolukato. Oireet liittyvät todennäköisemmin krooniseen munuaissairauteen. Tai sitten kasvaimeen tai lisäkilpirauhasen sairauteen. Verenpainelääkitystä nostettiin taas.
Joulukuussa olikin sitten vuorossa vatsaontelon ultra. Siellä näki hieman suurentunut eturauhanen, jossa oli pieniä kystoja. Munuaiset oli hieman epätasaiset. Maksa, perna ym. olivat kunnossa. Lääkärin mukaan muutokset sopivat krooniseen munuaissairauteen. Tilanteeseen nähden Sven voi kuitenkin ihan hyvin. Olimme päättäneet, että sitten kun elämänilo sammuu Sven-koiruuden silmistä eikä se jaksa lähteä lenkille tai se vaikuttaa sairaalta ja kipeältä, on sen aika lähteä.
Kesäkuussa Svenkan verenpaine alkoi olla koholla. Syynä oli kaiketi munuaissairaus. Fortekor-annosta jouduttiin hieman nostamaan. Mutta verenpainelääkkeen ja thyroxin-lääkityksen myötä Svenin vointi on kyllä kohentunut.
Syyskuussa sitten iski sidekalvon tulehdus. Sven oli jo pitkään kärsinyt kuivasilmäisyydestä, jota oli hoidettu Optimmune-voiteella. Lisäksi silmiä on huuhdeltu suolaliuoksella ja kostutettu keinokyynelillä. Sidekalvon tulehdus hoitui nyt antibioottitipalla.
Lokakuussa käytiin silmäspesialistin luona. Sidekalvontulehdus oli parantunut. Svenillä oli kuitenkin silmissä samentumia ja pigmentoituneita alueita johtuen pitkään jatkuneesta kuvasilmäisyydestä, osin myös iästä. Mutta muuten silmät ovat kirkkaat ja tilanteeseen nähden niiden tilanne on hyvä. Jatkossa Optimunne-voide vaihdettiin Yliopiston apteekin valmistamaan siklosporiinisilmätippaan, mikä tuntuikin toimivan paremmin. Svenkan silmät pysyivätkin hyvässä kunnossa loppuajan.
Marraskuussa oli taas kontrolli. Silmät olivat selkeästi aiempaa paremmat. Nyt sitten olikin verenpaine kovasti ylhäällä. Sven oli kyllä melkoisen hermostunut, vaikka se oli yleensä ihan rauhallinen eläinlääkärissä. Myös virtsan proteinuria oli voimistunut, kalsium oli koholla, lisäksi lievä anemia ja valkosolukato. Oireet liittyvät todennäköisemmin krooniseen munuaissairauteen. Tai sitten kasvaimeen tai lisäkilpirauhasen sairauteen. Verenpainelääkitystä nostettiin taas.
Joulukuussa olikin sitten vuorossa vatsaontelon ultra. Siellä näki hieman suurentunut eturauhanen, jossa oli pieniä kystoja. Munuaiset oli hieman epätasaiset. Maksa, perna ym. olivat kunnossa. Lääkärin mukaan muutokset sopivat krooniseen munuaissairauteen. Tilanteeseen nähden Sven voi kuitenkin ihan hyvin. Olimme päättäneet, että sitten kun elämänilo sammuu Sven-koiruuden silmistä eikä se jaksa lähteä lenkille tai se vaikuttaa sairaalta ja kipeältä, on sen aika lähteä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti