Helmikuun alussa pakkaset paukkuivat välillä oikein kunnolla. Mittari laski -30 asteeseen, ja koiranpojan ulkoilulenkit sujuivat talvimantteli päällä ja lyhyinä pyrähdyksinä. Sven ei myöskään ole kovin innokas lähtemään ulos kovalla pakkasella. Yleensä Sven on innokas ulkoilija, mutta jos ulkona sataa vettä tai on kova pakkanen, niin koiranpoika vaan lymyilee ja kurkkii jostakin nurkan takaa, kun pitäisi lähteä ulos.
Nyt Sven -poika on taas alkanut pelätä ulkona. Isäntä oli Svenkan kanssa ulkoilemassa eräänä pakkaspäivänä, ja yllättäen pakkanen paukahti puissa oikein kunnolla. Sven -parka oli pelästynyt oikein kunnolla. Ja nyt se edelleenkin kulkee ulkona kovasti varuillaan olevana ja hätkähtää jokaista outoa napsahdusta, kuten esimerkiksi jääkiekon napsahdus kaukalon laitaan, auton oven paukahdus yms. kovat äänet. Ennen tuota pakkasen paukahdusta Sven ei välittänyt tuon taivaallista esim. kiekon napsahduksista, vaikka me on kävelty päivittäin kiekkokaukalon ohitse iltapäivä lenkeillä. Sven on aina ollut pelokas koira, joka on joskus pelännyt omaa varjoaankin. Kuitenkin vuosien kuluessa, pikkuhiljaa Sven -pojan itseluottamus on vahvistunut. Kuitenkin Sven on edelleenkin, etenkin oudoissa paikoissa, epävarma ja tukea hakeva. Nyt täytyy vaan ryhtyä vähä vähältä siedättämään Svenkkaa kiekon napsahduksiin ja muihin koviin, äkillisiin ääniin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti