Eilen iltapäivällä Svenillä oli vuorossa silmien kontrolli eläinlääkärillä. Olin oikeastaan vähän ylpeä Svenistä, kun se jaksoi istua käppänämäisenä, aivan tyynen rauhallisena odotushuoneessa, vaikka suhteellisen pienessä tilassa oli muutamia ihmisiä ja myös toinen koira. Tuo rotweiller-neito oli aikas levoton: pysyi paikallaan vain nin kauan kun omistaja jaksoi rapsuttaa.
Odotusaika venyi melkein tunniksi, koska jokin leikkaus pitkittyi. Mutta Sven -poikapa istua möllötti paikallaan ja taisi jo jossakin vaiheessa ryhtyä makuullekin. Sen mielestä odotushuone oli vissiin tylsä paikka. Muut koiranomistajat kommentoivatkin, että onpa rauhallinen poika.
Vihdoin oli sitten meidänkin vuoro päästä vastaanotolle. Eläinlääkärikin totesi, että onpa poika rauhallinen – oikea ”ujo piimä”. Svenkalla kun on tapana alkaa tuijotteleman lattiaa, kun se menee hämilleen. Läkäri tarkasti silmät ja totesi, että antibioottikuuri on auttanut ja haavaumat ovat melkein parantuneet. Kuitenkin antibioottitippoja jatketaan vielä viikon verran. Neljä -kuusi kertaa vuorokaudessa. Ja lisäksi Optimmunea pari kertaa päivässä. Viikon päästä katsotaan silmiä uudestaan. Lisäksi myöhemmin vielä pitää katsoa miten Optimmune on alkanut vaikuttaa. Silmävoide alkaa vaikuttaa vasta muutamien viikkojen päästä. Täytyy nyt vain toivoa, että lääke tehoaa ja saisi Svenkan kyyneltuotannon toimimaan edes jollakin tasolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti