perjantai 20. marraskuuta 2009

Vanheneva koiraherra

Puttonen on alkanut olla selkeästi hitaampi kuin aiemmin. Mielellään se nukkuisi lämpöisessä nojatuolissa vilttien ja tyynyjen keskellä sen sijaan, että lähtisi ulos sateeseen. Putti (rakkaalla lapsella on monta nimeä) on vastoin kaikkia tapojaan myös nukkunut peiton alla muutaman kerran. Ilmeisesti vanha herra kaipaa lämpöistä paikkaa. Muutoinkin herra Puttonen tuntuu viihtyvän yhä enemmän omissa oloissaan. Se myös nukkuu yhä enemmän – ja kaikkein mieluiten sylissä, jos vaan joku jaksaa pitää sitä sylissä. Putti kuitenkin jaksaa lenkkeillä lähes entiseen malliin. Tosin se on myös huomattavasti itsepäisempi kuin ennen. Jos herra Putti haluaa mennä jonnekin, niin sinne sitten mennään. Putti vaan pysähtyy niille sijoilleen eikä liiku mihinkään muuhun suuntaan kuin minkä se on saanut päähänsä. Putilla alkaa olla myös yhä vain valikoivampi kuulo. Vika sitä kutsuukin ei se aina tunnu kuulevan yhtään mitään, mutta herkkupalapussin avaamisen se kuulee aina. Vanhan koiran kanssa saa myös aina olla hieman varovainen. Ei saa antaa liikaa ruokaa, ettei vaan liho (varsinkin kastraatti). Täytyy myös katsoa, ettei vanhus myöskään yritä hyppiä ihan mahdottomista paikoista. Sitä kun ei enää olla niin ketterässä kunnossa. Vanha koira saattaa ola myös hieman arvaamaton. Esimerkiksi maailman kiltein koira, Puttonen puri ovelta ovelle kauppiasta jalkaan syksyllä. Onneksi myyntimiehelle ei käynyt kuinkaan – ei edes housunlahje mennyt rikki. Mutta Puttosen perään täytyy aina katsoa, jos taloon tulee vieraita.

Vielä pieni reikä sarveiskalvossa

Sarveiskalvon haavauma paranee hitaasti. Nyt on herra Puttosen kanssa käyty parin viikon välein eläinlääkärissä. Pikkuhiljaa on reikä sarveiskalvossa pienentynyt ja pienentynyt. Vielä oli kuitenkin pienen pieni reikä jäljellä. Siis antibioottitippojen antaminen jatkuu edelleen. Silmät ovat kuitenkin selkeästi paremmat kuin aikoihin. Lisäksi silmiin on nyt laitettu eläimille tarkoitettuja silmätippoja Lubrithalia kostuttamaan kuivia silmiä. Edelleen menee terveempään silmään Optimmunea edelleen kerran päivässä. Taas parin viikon päästä katsotaan missä mennään. Seuraavaksi ilmeisesti aloitetaan kortisonitippojen laittaminen. Muuten herra Puttonen tuntuu olevan huomattavasti paremmassa kunnossa kuin aikoihin. Innostuessaan ulvoo vanhaan malliin.

tiistai 3. marraskuuta 2009

Ja taas eläinlääkäriin

Eilen käytiin sitten (taas) herra Puttosen kanssa eläinlääkärissä. Viikko sitten silmä, jossa todettiin kolmisen viikkoa sitten kuivasilmäisyyden aiheuttama tulehdus, rähmi edelleen todella pahasti. Eläinlääkäri testasi tuolloin silmän ja totesi, että haavauma on edelleenkin paha. Tuolloin lääkitystä tehostettiin ja Puttosen silmiin onkin sitten viikon ajan tiputettu neljä kertaa vuorokaudessa laajakirjoinen bakteereja tappavaa antibioottia Polysporinia sen lisäksi toista antibioottia Oftan Kloramfenikolia. Kuuri onkin vaikuttanut, sillä silmä olikin nyt selkeästi parempi. Parin viimeisen päivän aikana silmän rähmiminen on vähentynyt merkittävästi, eikä Puttonenkaan enää tunnu siristelevän silmiään niin paljon kuin aiemmin. Hieno homma! Lääkäri testasi silmän ja totesi, että haavauma on pienentynyt selkeästi viime kertaisesta. Huokasimme helpotuksesta. Jos haavan parantuminen ei olisi edistynyt riittävän hyvin, olisi jouduttu harkitsemaan vakavasti vilkkuluomen ompelemista silmän päälle suojaksi, jotta sarveiskalvo parantuisi rauhassa. Tältä nyt säästyttiin. Antibioottien laittamista jatketaan vielä pari viikkoa, jolloin on taas tarkastus.

Puttosen silmä on nyt melkoisen samea, kun silmään on kasvanut paljon verisuonia elimistön yrittäessä parantaa haavaumaa. Silmään jää todennäköisesti arpikudosta, joka tulee kyllä haittaamaaan näkemistä. Katsotaan nyt parin viikon päästä.