Ristiriitaisia labratuloksia

Hötkyilin ehkä hieman turhaan. Sven-pojan tilanne ei taida ollakaan ihan niin akuutti kuin mitä eilen kuvittelin. Eläinlääkäri soitti tänään, kun kilpirauhaskokeiden tulokset olivat tulleet. Tulokset vaikuttavat vähän ristiriitaisilta. Kilpirauhasta stimuloivan hormonin (TSH) arvo on ihan hyvä eli alle 0,05 ng/ml. Myös tyroksiinin eli T4:n ja TSH:n suhde on yli 30 ja myös normaali. Tyroksiinin eli T4:n arvo on hieman alle viitearvojen eli 0,9, mikä ei vielä merkitse vajaatoimintaa, mutta voi joidenkin lähteiden mukaan liittyä esim. munuais- tai maksasairauteen. Vapaan T4 arvoa en nyt muista, miten se meni, mutta lääkärin mukaan kilpirauhasarvoja kannattaa nyt seurata tiiviisti. Sven on nyt kuitenkin laihtunut ja se vaikuttaa ihan hyväkuntoiselta ja reippaalta. Ja munuaisarvojen hienoista nousua lukuun ottamatta, veriarvot ovat ihan hyvät.

Munuaisarvoista lääkäri sanoi, että urea on nyt hieman koholla, mutta kreatiniini on normaali. Vielä tehdään virtsakokeet, jotta nähdään munuaisten tilanne hieman tarkemmin. Saattaahan se olla, että Svenkalla on alkava munuaissairaus. Varmuudeksi jatkossa vähennetään lihan osuutta ruuasta. 1/3 lihaa ja 2/3 hiilihydraatteja (Yrjölän puuroa ja kasviksia).

Oi, voi – masentavia labratuloksia

Kesäisen eläinlääkärikäynnin jälkeen Sven – vaari joutui dieetille. Ja kun nuo kilpirauhasarvot olivat hieman poikkeavat, niin saimme ohjeeksi tulla verikoekontrolliin parin kuukauden kuluttua, jollei paino alkaisi laskea. Jos taas paino alkaa laskea, niin kontrolli olisi vasta puolen vuoden päästä. Mehän vähensimme koiravaarin ruoka-annoksia sekä teimme pitkiä, mutta rauhallisia kävelylenkkejä. Parin viikon välein tarkastimme, missä mennään painon suhteen. Kun paino näytti vähitellen laskevan ja koiruus muutenkin piristyvän, niin päätimme mennä kontrolliin vasta puolen vuoden päästä.

No, nyt puoli vuotta on kulunut ja Sven-vaarin paino oli pudonnut aiemmasta 11,2 kg reilusti ollen nyt 9,6 kg. Vaikutti siis siltä, että kilpirauhasen vajaa toimintaa ei olisi. Vaarilla on tätä nykyä myös vyötärö. Muutoinkin vaari vaikuttaa olevan hyvässä kunnossa – ei mitään erikoista sydän- tai keuhkoäänissä. Limakalvot ja imusolmukkeetkin vaikuttivat olevan normaalit. Hampaat ovat hyvässä kunnossa. samaten silmät, vaikka Sven on kärsinyt kuivasilmäisyydestä jo vuosia. Pannusmuodostusta ei näy juurikaan. Hyvin on Optimunn ja silmätipat tehonneet. Varmuudeksi Sveniltä otettiin vielä verikokeet, jotta nähdään mihin suuntaan kilpirauhasarvot ja jo kesällä hieman koholla ollut munuaisarvo ovat kehittyneet. Eläinlääkäri lupasi sitten soitella seuraavana päivänä, koska kilpirauhaskokeet kestävät jonkin aikaa.

Digitaalitekniikan kehittymisen myötä on nykyisin mahdollisuus saada laboratoriotuloksia suoraan omaan matkapuhelimeen sitä mukaan kuin ne valmistuvat. Katsastin sitten tunnin parin päästä lähinnä sitä, mitä lääkärin lausuntoa käynnistä, kun huomasin, että osa verikokeista on jo valmistunut. Munuaisten toimintaan liittyvät arvot ovat selvästi koholla ja ovat nyt selkeästi huonommat kuin kesällä. Urean arvo oli kesällä 10,9 eli hieman koholla. Nyt arvo oli 19,4. Kreatiniini oli kesällä 84 ja nyt 123. Molemmat selkeästi yli viitearvojen. Viittaavat munuaisten vajaatoimintaan. Myöskin hieman alentuneet kilpirauhasarvot ovat tyypillisiä myös munuaisten vajaatoiminnassa.

Edessä on varmaankin siirtyminen erikoisruokaan ja säännöllinen veri- ja virtsakontrolli. Jostakin luin myös, että koiralla tulee olla jatkuvasti vettä tarjolla sekä mahdollisuus päästä usein ulos pissalle. Huolellisella hoidolla koira voi elää suhteellisen pitkäänkin. Tosin sairaus on parantumaton ja etenee vääjäämättä. On täysin yksilöllistä miten ja kuinka nopeasti sairaus pahenee. Nyt vaan odotetaan huomista ja eläinlääkärin soittoa sekä hänen arviotaan tilanteesta.

Stressi tuo harmaita haivenia koirallekin

Yle uutisoi verkkosivullaan 2.1.17 tutkimuksesta, jossa selvitettiin nuoren koiran kuono- ja naamakarvojen harmaantumisen yhteyttä koiran kokemaan stressiin. Tutkimuksessa valokuvattiin yli 400 koiran kuono ja koirien omistajilta kerättiin tietoja koiran käyttäytymisestä kyselylomakkeella. Kyselylomakkeen kysymykset liittyivät taustatietojen kartoittamisen ohella levottomuuteen, impulsiivisuuteen, pelkoon ja kiihtymiseen.  Koiran levottomuutta katsottiin ilmentävän mm. seuraavat: vinkuminen, haukkuminen, rauhattomuus, omistajan läheisyydessä pysyminen ja välttely. Impulsiivisuutta puolestaan esim. jatkuva haukkuminen, keskittymisvaikeus, paikka -komennon noudattamisen vaikeus.

Kun pois suljettiin koiran iän, sukupuolen, koon, mahdollisten terveysongelmien ja steriloinnin vaikutukset,  havaittiin  selkeä yhteys koiran kuonon harmaantumisen sekä koiran levottomuutta ja impulsiivisuutta ilmentävän käyttäytymisen välillä. Koirat, jotka käyttäytyvät levottomasti ja impulsiivisesti, harmaantuvat todennäköisemmin nuorempina kuin rauhallisemmat ja "stressittömimmät" koirat. Myös koirat, jotka esim. pelkäävät kovia ääniä, vieraita eläimiä tai ihmisiä, harmaantuvat todennäköisemmin nuorina.

Lisätietoa:

• Tutkimus: Stressi harmaannuttaa koirankin. Ylen Uutiset. http://yle.fi/uutiset/3-9383870 2.1.2017
• King, Camille et al. (2016). Anxiety and impulsivity: Factors associated with premature graying in young dogs. Applied Animal Behaviour Science , Volume 185 , 78 - 85.  http://dx.doi.org/10.1016/j.applanim.2016.09.013