maanantai 23. heinäkuuta 2012

Antibiootit vaihtoon


Tänään sitten soittelin Svenin eläinlääkärille. Todennäköisesti koiranpojalla on sitten ollut jonkinlainen allerginen reaktio, joten antibiootit meni vaihtoon. Eikä jatkossa Svenille tule antaa amoksisilliinia. Hoitoa jatketaan uudella antibiootilla eli Clindabucilla, jota Sven on saanut joskus aiemminkin. Tosin ko. antibioottia ei meidän lähiapteekissa ollut juuri nyt saatavilla, mutta huomenna sitä on jo tulossa. Lisäksi nyt pari päivää koiran ikeniä huuhdellaan pelkällä vedellä, ja jatkossa ikeniä vaan taputellaan Hexarinsiin kastetulla sideharsotupolla tai pienellä ruiskulla annostellen, jotta koira ei söisi niin paljoa klooriheksidiiniglukonaattia.

 Kaiken kaikkiaan Svenin kunto näyttää kohentuneen. Korvien turvotus näyttää laskeneen eikä niistä enää tunnu tihkuvan kudosnesteitä. Eläinlääkäri epäili, että kysymyksessä olisi korvalehden vaskuliitti eli verisuonitulehdus, joka voisi olla seurausta lääkeyliherkkyydestä. Vaskuliitti voi johtua monesta muustakin syystä esim. kysymyksessä voi olla autoimmuunisairaus. Nyt sitten seurataan häviääkö vaskuliitti ihan itsestään vai tarvitaanko kortisonikuuri. Eläinlääkäri ehdotti, että Svenille voi antaa yhden tabletin kyypakkauksesta mikäli korvien turvotus ei tunnu laskevan. Mutta jos sekään ei auta, niin sitten pitää mennä uudestaan lääkäriin, jolloin katsotaan mitä niille korville pitäisi tehdä. Lisäksi Svenille annetaan Antepsiniä (2 x 2,5 ml päivässä) estämään antibiootin aiheuttamaa vatsaärsytystä. Sven on hieman oksennellut viikonlopun aikana. Katsotaan taas äivä eteenpäin.

Allerginen reaktio?


Sven-pojan kunto alkoi kohenemaan heti seuraavana päivänä leikkauksesta. Annoin heti aamusta ruokaa, joka tuntui kovasti maistuvankin. Iltaa kohden Sven muuttui apaattisemmaksi ilmeisesti sen vuoksi, että kipulääkkeen vaikutus alkoi mennä ohi. Annoin illalla uuden annoksen kipulääkettä, ja koiran olo tuntui kohenevan. Perjantai oli taas askel parempaan suuntaan, mutta lauantaina koiranpojan käytös alkoi muuttumaan.

Iltapäivällä Sven alkoi olemaan kummallisen rauhaton. Ensin se leikki ihan tavanomaisesti, mutta alkoi pian vaikuttamaan jollakin tavalla ylienergiseltä. Sillä tuntui olevan koko ajan kova vauhti päällä. Sitten se alkoi saamaan sellaisia "säpsäkohtauksia" – ihan kuin sitä pistäisi joku elukka jonnekin, ja Sven yrittiäisi napata sen hampaillaan. Pian Sven alkoi nuolemaan ahkerasti takatassujaan. Mietin ensin, että sillä on jotakin varpaiden välissä, mutta ei. Koira alkoi olemaan selvästi ahdistunut. Se ravasi rauhattomana paikasta toiseen, kieri lattioilla, raapi raivokkaasti mattoja, yritti syliin ja nuoli aina välillä tassujaan ja varsinkin takajalkojaan. Yötä kohden tilanne sen kuin vain paheni. Yöllä sitten huomasinkin, että Svenin vatsassa oli selvästi laajoja punaisia laikkuja. Aloimme epäilemään, että Svenillä on allerginen reaktio jollekin lääkkeelle. Ensimmäisenä tuli mieleen antibiootti. Metacamia Sven on saanut joskus aiemminkin, joten se ei luultavasti ole syynä.

Tietenkin tämä kaikki tapahtui viikonloppuna, kun oma eläinlääkäri ei ole tavoitettavissa.  Svenillä ei kuitenkaan tuntunut olevan ihan akuuttia hätää esim. hengitys ei tuntunut vaikeutuneen eikä koira vaikuttanut esim. mitenkään veltolta. Tuolloinhan pitäisi ottaa yhteyttä eläinlääkäriin ihan välittömästi, koska kysymyksessä voi olla henkeä uhkaava anafylaktinen shokki. Kaikeksi onneksi tällä seudulla on päivystävä eläinlääkäri saatavissa mihin vuorokauden aikaan hyvänsä, ja kaivoimmekin puhelinnumerot esiin varmuuden vuoksi. Tilanne alkoi kuitenkin helpottamaan pikkuhiljaa. Koira ei ollut enää niin rauhaton, eikä selvästikään enää nuollut tai raapinut itseään niin paljon kuin aiemmin. Mutta isännän mielestä Svenin korvalehdet ovat turvonneet – ts. ne tuntuvat paksummilta kuin tavallisesti. Mietittiin, että voimme odottaa seuraavaan aamuun, ja kysyä sitten tutulta eläinlääkäriltä mitä pitäisi tehdä.

Emme kuitenkaan enää antaneet Svenille mitään lääkkeitä sunnuntaiaamuna, ja tilanne oli alkoi selvästi helpottamaan päivän kuluessa.  Illalla saimme vielä tutun eläinlääkärin kiinni, jonka mielestä oireet eivät kyllä kuulosta tyypillisiltä antibiootin aiheuttamilta allergisilta reaktioilta. Joka tapauksessa hänen mielestään oli hyvä ratkaisu jättää lääkkeet antamatta tänään ja kehotti ottamaan heti aamulla yhteyttä omaan eläinlääkäriin, vaikka tilanne onkin selvästi rauhoittunut. Koira olisi joka tapauksessa hyvä näyttää eläinlääkärille.

Tutkailin tässä nettiä ja sain selville, että myös suun huuhteluun tarkoitetussa nesteessä oleva klooriheksidiiniglukonaatti voi aiheuttaa koirille (kuten myös ihmisille) allergisen reaktion. Lisäksi myös rokotteet voivat laukaista allergisen reaktion vielä kolmen viikon kuluttua rokotuksesta. Ja Svenhän rokotettiin reilu viikko sitten.

Lue lisää rokotusten haittavaikutuksista Eviran sivuilta: http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten_terveys_ja_elaintaudit/rokoteneuvonta/rokotusten_haittavaikutukset/

sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Koiranpoika hammaslääkärissä

Keskiviikkona oli Svenkan hammaslääkäripäivä. Viime viikolla käytin sitä rokotuksilla, ja pyysin tuolloin eläinlääkäriä katsomaan Svenkan suuhun. Yhden etuhampaan kohdalla näyttää ihan siltä, että ikenet olisivat jonkin verran vetäytyneet. Eläinlääkäri oli sitä mieltä, että yksi pienistä etuhampaista heiluu, joten se pitäisi poistaa. Aika hampaanpoistoon varattiin sitten seuraavalle viikolle. Samalla sitten poistettaisiin hammaskivi, jota Svenkalla onneksi on varsin vähän. 


Svenkalla oli aika varattuna klo 12.30. Svenkka nukutettiin, ja minä lähdin käymään välillä kotona. Hammastarkastuksen yhteydessä huomattiin, että Svenkalla oli etuhampaan lisäksi kaksi huonokuntoista poskihammasta, jotka olivat irtoamassa. Yksi ylhäällä ja yksi alhaalla. Samalla nekin sitten poistettiin, sillä ne pitäisi kuitenkin jossakin vaiheessa poistaa. Svenkka oli edelleen nukutettuna, kun menin sitä hakemaan. Silmät tosin olivat auki, ja se reagoi kyllä silmäkulman kosketteluun. Pääsin lähtemään nukutetun Svenkan kanssa kotiin vähän ennen klo 15. Svenkka heräsi kuitenkin vasta kuuden tienoilla nukutuksesta, kun isäntä tuli kotiin. Kun ulko-ovi avattiin, niin Sven-poika koitti kammeta pystyyn ja vähän haukkuakin. Raukka yritti hoitaa hälytystehtäväänsä parhaansa mukaan. Siihen saakka se oli maannut vain ihan tiedottomana lämpötyynyn päällä. Kyllähän se availi silmiään ja reagoi myös silmäkulman kosketteluun, mutta muuten pysyi siinä asennossa mihin sen asetti. Hetken kuluttua se jo koitti hieman kävelläkin, vaikka oli vielä melkoisen sekaisin. Isäntä koitti viedä sitä vähän ulos pissalle, mutta se juoksi suoraan takaisin sisälle. Sitten se kuukahti uudestaan. Loppuillan se makoili lämpötyynyn päällä. 


Vasta kymmenen maissa illalla Sven alkoi osoittamaan hieman elon merkkejä valittamalla hiljaa. Suu sillä oli taatusti kipeä, sillä siltä oli poistettu kolme hammasta ja haavat oli ommeltu kiinni. Koitin antaa sille hieman vettä ruiskulla suoraan suuhun, koska ei se oikein jaksanut juoda kupista. Kovasti se koitti myös nuolla etujalkojaan, ilmeisesti yrittäen siten hoitaa kipuaan. Toki Svenille on annettu kipupiikki tänään samalla kun on annettu antibiootitkin. Seuraavana päivänä sitten annettiin suun kautta sekä kipulääkettä että antibioottia. 


Vein Svenkan vielä yöllä ulos pissalle, mutta ei se tainnut pissata. Juoksenteli kyllä ympäri pihaa. Se oli ilmeisen sekaisin edelleenkin. Nyt vaan odotellaan, että koiranpoika paranee. Tikit ovat ns. sulavaa laatua, joten niitä ei tarvitse käydä poistattamassa erikseen. Mutta parin viikon päästä on sitten hammaskontrolli. 


Lääkeiksi Svenkalle määrättiin: 
  • Synulox vet 200mg/50 mg – antibiootti, jossa on amoksisiilliinia ja klavulaanihappoa, ehkäisemään tulehdusta 
  • Metacam 1,5mg/ml – kipulääkettä 
  • Hexarinse oraaliliuosta 0,12% klooriheksidiiniglukonaatti – suun desinfioimiseen

Myrkytys punkkipannasta?

Aamulehdessä (ja monessa muussakin lehdessä) 10.7.12 oli uutinen, jossa epäiltiin Scalibro-punkkipannan aiheuttaneen noin vuoden vanhan koiran kuoleman. Asia on vielä tutkinnassa eikä kuolinsyystä ole varmuutta. Koira oli horjunut eikä sen takapää pitänyt. Pannassa on vaikuttavana aineena deltametriini. Svenkalla on käytössä Bayvantic-punkkiesto, jossa vaikuttavina aineina ovat imidaklopridi ja permetriini.


  • Aiheuttiko punkkipanta koiran kuoleman? Iltalehti 10.7.12   http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012071015820427_uu.shtml