lauantai 11. kesäkuuta 2011

Jäähyväiset koiravaarille

Tänään hautasimme koiravaari Puttosen tuhkat suurin, vaaleanpunaisin kukin kukkivan pionin juurelle. Siellä ovat myös koiramme Lili sekä kissamme Ida ja Alpertti.

Anaalirauhaset taas

Pari päivää sitten Sven-poikaa alkoi ilmiselvästi vaivata jokin. Se oli melkoisen levoton ja se hinkkasi takapuoltaan mattoihin. No, anaalirauhaset tietenkin. Svenkalla on kerran aikaisemmin anaalirauhaset tukkeutuneet, ja toinen puhkesi ihon läpi. Merkillistä kyllä, emme huomanneet mitään ennalta. Nyt arvelin, että anaalirauhaset ovat tukkeutuneet. Niin kuin olikin. Tyhjensin rauhaset, joista tulikin paksua, selvästi kiinteytynyttä nestettä. Sain kuitenkin rauhaset tyhjennettyä. Illalla Svenillä oli selvästi kipuja, ja pelkäsin, että rauhaset ova tulehtuneet. No, eläinlääkärin reissuhan sitä tuli. Isäntä vei Svenkan eläinlääkäriin, joka oli tyhjentänyt loputkin rauhasista. Onnekis rauhaset eivät olleet tulehtuneet. Ei muuta kuin huuhtelua lämpöisellä vedellä betatidena ja Vetramil -hunajayrttivoidetta, joka on tarkoitettu eläinten haavojen ja ruhjeiden hoitoon. Samassa yhteydessä katsottiin Svenkan silmät. Kyyneltuotanto nollassa. Miten on mahdollista, että toisellakin käppänöistämme on kuivat silmät? Svenkka sai viikon silmätippakuurin, koska silmät olivat tulehtuneet. Sen jälkeen silmien hoitoa jatketaan keinokyynelillä ja Optimun -voiteella. Toivottavasti silmät alkavat parantua.

Seurakoira Svensson

Svensson on nyt ollut kolmisen viikkoa Tenholan ainoa koiruus. Pikkuhiljaa rutiinit alkavat pyöriä vanhaan tuttuun tapaan. Aamulla isännän kanssa lenkille klo 6.30. Sitten pitämään seuraa emännälle aamukahvin ajaksi. Puoleenpäivään saakka maataan isännän työhuoneessa seuraamassa, että työt tulevat tehtyä. Lounastauolla haetaan posti, tarkastetaan tontti ja käydään pissalla. Sitten odotellaankin klo 16 asti kunnes isäntä alkaa valmistamaan ruokaa, Kohta tulee emäntäkin kotiin. Kunnon tervetuliaishaukkujen jälkeen täytyy vielä vähän malttaa. Kun emäntä on syönyt, lähdetään pidemmälle lenkille - tunti vähintään. Sitten onkin vuorossa ruoka ja ruuan sulattelua. Svensson ilta kuluukin siihen, että osallistuu kaikin tavoin isäntäväen askareisiin. Se ei ole koskaan kaukana - jos Sven ei ole vähintäänkin samassa tilassa, niin sen on jäänyt jonnekin väärälle puolelle ovea.