Puttonen, Buddy, Putti, Puppe

Ehkä olisi aika kertoa hieman koiravaari Puttosesta. Puttosen "oikea" kennelnimi on Wildwood's Time Will Tell. Lempinimiä on siten useitakin - esimerkiksi Buddy, Putti, Puttonen, Putti Luttinen, Puppe. Puttonen on syntynyt 11.2.1999 lähellä St. Louisia Missourissa, ja tuotu Suomeen keväällä 2000. Puttosen häntä on jenkkien tyyliin typistetty. Suomessahan moinen on ollut kiellettyä jo vuodesta 1996.

Puttonen on varsin harkitsevainen koiravaari, joka toisinaan miettii tuskastuttavan kauan mennäkö vai eikö mennä, tullako vai eikö tulla. Puttonen on aina hoitanut omaa koiranvirkaansa kunnialla. Putti antaa hälytyksen heti, jos auto ajaa pihaan, joku liikkuu tontin laitamilla tai jostakin kuuluu outoja kolahduksia. Nykyisin ikä on alkanut sen verran painaa, ettei koiraherra makoilee mieluusti yläkerrassa omalla petillään ja haukkuu tarmokkaasti kuullessaan esim. auton tulevan pihaan. Alakertaan viitsii vaivautua ainoastaan silloin, kun joku tulee ihan sisälle saakka. Riemullisinta Puttosesta on se, kun emäntä tulee illan suussa töistä kotiin. Isännästä ei niin jaksa innostua, kun hän tekee töitä kotona ja on lähes aina paikalla. Toisinaan Puttonen oikein innostuessaan alkaa ulvomaan. Puttonen viihtyy talon yläkerrassa isännän työhuoneessa, mutta ei mielellään kiipeä liukkaita portaita pitkin, vaikka tarvittaessa pääsee kyllä hyvin rappuja pitkin. Putti osaa kiivetä rappuja mm. takaperin. Puttonen onkin kehittynyt varsin taitavaksi kyydin pummijaksi. Jos joku menee yläkertaan ja unohtaa Puttosen alakertaan, jää Putti haukkumaan rappujen alapäähän etutassut ensimmäisellä rapulla. Mikäli sen pyyntöihin ei reagoida, muuttuu haukkuminen kohta kiljumiseksi. Silloin viimeistään kovapintaisinkin tyyppi menee alas nappaamaan koiravaarin kainaloonsa ja kantaa sen ylös. Puttonen on vaativa myös rapsutusten suhteen. Mikäli isäntä tai emäntä ei ymmärrä rapsuttaa ihan koko aikaa, Puttonen muistuttaa asiasta tökkäämällä tai läimäisemällä kasvoille. Vanhemmiten Puttosen vaatimustaso on vain noussut.

Puttosen mielestä in:

• Nukkuminen. Mieluiten isännän sylissä, mutta muukin lämmin paikka käy.
• Lämpö. Auringonpaahde kesällä, talvella patterin vierusta tai isännän syli.
• Dental stick -tangot.
• Kalkkuneleikkeiden pummiminen.
• Rapsutukset.
• Kainalossa makoilu - sohvalla, sängyssä, nojatuolissa, riippumatossa - ihan missä vaan.
• Piilotettujen nappuloiden etsiminen.

Puttosen mielestä out:

• Kaikenlaiset piippaukset - mikro, piippaukset esim. tv:n sairaalaohjelmissa.
• Kylpy ja kastuminen ylipäätään.
• Talvimantelin tai sadetakin pukeminen (ja liikkuminen ne päällä).
• Siilit.
• Ulkoilu märällä kelillä.

Katsovatko koirat kuvia?

Kyllä katsovat. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on käynnissä tutkimus, jossa selvitetään koirien kognitiivisia kykyjä. Koirille näytetään kuvia monitorilla ja katseenseurantalaitteella rekisteröidään mitä koirat oikeastaan katselevat. Tulosten mukaan koirat katsovat kuvia kauemmin kuin tyhjää näyttöä. Koirat katsovat myös koirien kuvia kauemmin kuin ihmisen tai aakkosten kuvia.

• Somppi, S. ym. 2010. Koirat katsovat kuvia. Katseenseuranta koirien kognitiotutkimuksessa. Helsinki: Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen laitos. Posteri. Saatavissa pdf-muodossa: http://koiranmieli.edublogs.org/files/2010/08/koirat_katsovat_kuvia-2g8nsak.pdf

Koiravaarin kuulumisia

Nenäpunkkien häätökuurin jälkeen koiravaari Puttonen on alkanut olla paremmassa kunnossa. Hengenahdistukset helpottivat, joskaan eivät kadonneet kokonaan. Silmätkin ovat nyt Optimmune -lääkityksellä aiempaa paremmat. Silmävoidetta laitetaan nyt vain kerran vuorokaudessa ja sen lisäksi mahdollisimman usein keinokyyneleitä. Silmät ovat selkeästi rauhoittuneet. Puttonen on kuitenkin jaksanut käydä edelleen hyvin lenkillä ja ruoka maistuu. Kunnon paraneminen näkyy myös siinä, että Puttonen ei anna ihan helposti periksi Svenille kuin aiemmin. Ulkonakin Puttonen on alkanut isottelemaan varsinkin isoille koirille. Ehkä se näkee ne isommat koirat paremmin kuin pienet;-)

Nyt hengenahdistukset ovat taas alkaneet, en oikein jaksa uskoa, että nenäpunkit ovat tulleet takaisin. Olemme yrittäneet pitää koirat erossa muista koirista, jotta punkit eivät tarttuisi. Täytynee taas viedä koiraherra eläinlääkäriin, jotta saataisiin selvitettyä mikä vaivaa. Jostakin olen lukenut, että nenäpunkki kuuria pitäisi jatkaa aina kuuteen viikkoon saakka, jotta kaikki munista kuoriutuvat uudetkin yksilöt kuolisivat. Täytyy vähän seurailla tilannetta.