tiistai 9. marraskuuta 2010

Sandimmunea vai Optimmunea

Koiravaarimme kärsii kuivasilmäisyydestä ja sen myötä pannuksesta. Koiranpojan silmiin laitetaan siklosporiinivoidetta kaksi kertaa vuorokaudessa stimuloimaan kyyneltuotantoa sekä osaltaan ehkäisemään pannuksen leviämistä. Alkuvaiheessa Puttoselle laitettiin Optimmunea, joka sitten vaihdettiin apteekissa tilauksesta valmistettavaan Sandimmuneen, jossa ei ole säilöntäaineita kuten teollisesti valmistetussa Optimmunessa. Säilöntäaineet tuntuivat ärsyttävän Puttosen silmiä. Sitten jossakin vaiheessa Sandimmunea ei saatu, koska apteekki ei ollut saanut valmistuksessa tarvittavaa oliiviöljyä. Ninpä kävimme hakemassa eläinlääkäriltä Optimmunea, kun muutakaan ei ollut saatavilla. Puttosen silmät tuntuivat nyt kestävän hyvin Optimmunen käytön.

Kun Sandimmunea taas oli saatavilla vaihdoimme siihen takaisin. Lääkkeessä käytetty öljy oli nyt vaihtunut neitsytoliiviöljyyn ja tuntui, että se ärsytti selvästi Puttosen silmiä. Jatkoimme kuitenkin lääkkeen annostelua ajatellen, että ärsytys vähitellen laantuu. Toisin kävi. Puttosen silmiin iski bakteeritulehdus. Eläinlääkäri määräsi kortisoni-antibioottitippoja sekä Optimmunea, jota laitettaisiin nyt vain kerran vuorokauessa. Sandimmunessa nyt käytetty uusi öljy ei ole eläinlääkärin mukaan sopinutkaan kaikille koirille, vaan aiheuttanut eriasteisia ärsytysoireita.

Onneksi Optimmunea saa nykyisin reseptillä apteekista, sillä viime kesään saakka sitä sai ostettua vain eläinlääkäriltä, joilla oli tarvittava erityislupa sen myymiseen. Nyt sitten vain odotellaan vanhan herran silmien parantumista.

Nenäpunkkeja nyt Puttosella

Vanhaherra Puttonen on ollut räkäinen parisen viikkoa kaikkiaan. Viime viikon lopulla räkäisyys alkoi mennä niin pahan kuuloiseksi, että päätin varata ajan eläinlääkäriltä. Kysymyksessä ei enää kyllä olut mikään tilapäinen remonttipölystä yms. johtuva ärsytys. Puttonen veti henkeä ja kurnutti kuulostaen siltä kuin sillä olisi reilusti räkää kurkussa. Ihan kuin koiravaari kärsisi uniapneasta valveilla ollessaankin. Öisin vaiva tuntui selvästi pahenevan. Viime yönäkin piti laittaa koiralle tyyny pään alle, sillä tuntui, että pään kohollaan olo olisi helpottanut oloa.

Eläinlääkäri kuunteli Puttosen keuhkot ja sydämen eikä niissä tuntunut olevan mitään vikaa. Myöskään kurkku tai ylähengitystiehyet eivät vaikuttaneet oleva mitenkään erityisesti tulehtuneilta tai ärtyneiltä. Eli koiranpojalla on mitä suurimmalla todennäköisyydellä nenäpunkkeja. Punkit ärsyttävät koiran nenässä ja nenän kuorikoissa aiheuttaen nenävuotoa, aivastelua, pärskimistä ja sisäänpäin aivastusta ns. reverze sneezing, joka voi olla melkoisen rajun näköinen joskin vaaraton kohtaus.

Onneksi punkit saa häädettyä loislääkityksellä. Molemmat koirat joutuivat nyt kuukauden kestävälle punkin häätökuurille eli tabletti kerran viikossa kuukauden ajan. Eiköhän punkit siitä tokene. Lääkäri varoitteli, että lääkekuurin alussa oireet voivat pahentua, sillä kuolleet punkit ärsyttävät koiran nenää vieläkin enemmän.

Svenssonillahan oli nenäpunkkeja pari vuotta sitten, mutta niistäkin päästiin. Punkit tarttuvat koirasta toiseen todennäköisesti ihan kosketuksen kautta. Ongelmana on se, että punkit eivät aiheuta välttämättä minkäänlaisia oireita, joten niitä ei voi tietää onko jollakin koiralla punkkeja vai ei. Tosin olen kyllä opinut karttamaan kovasti pärskiviä ja aivastelevia koiria. Onneksi nuö otukset eivät tartu ihmiseen tai muihinkaan eläimiin.

keskiviikko 3. marraskuuta 2010

Koirat kykenevät tunnistamaan kasvoja

Padovan yliopistossa toteutetun tutkimuksen mukaan koirat tunnistavat omistajansa kasvot. Tutkimuksessa koira oli tyhjässä huoneessa. Omistajaa ja koiralle tuntematonta henkilöä pyydettiin kävelemään huoneen halki useita kertoja. Koirat katsoivat omistajaansa selvästi useammin ja pidempään kuin vierasta henkilöä. Kun ihmisten kasvot peitettiin, kiinnittivät koirat huomattavasti vähemmän huomiota omistajaansa. Koirilla oli jopa vaikeuksia tunnistaa omistajaansa. Palo Mognilon mukaan tämä osoittaa, miten ihmisen ja koiran tuhansia vuosia kestänyt yhteiselo on vaikuttanut koiran käyttäytymiseen. Koiralle on ollut edullista tunnistaa sille tärkeä ihminen muiden ihmisten joukosta.

Kun omistajaa ja toista henkilö pyydettiin poistumaan huoneesta eri ovista, jäi koira lähes aina odottamaan sen oven eteen, mistä omistaja oli poistunut. Paolo Mongillo oli myös tutkinut koiran iän vaikutusta tunnistamiseen. Iän myötä koiran kyky tunnistaa omistajaansa kasvoista sekä valita oikea ovi heikkenee. Ikääntyminen heikentää myös koiran kognitiivisia kykyjä.

Gill, V. Dogs recognise their owner's face. BBC - Earth News. 22.10.2010. http://news.bbc.co.uk/earth/hi/earth_news/newsid_9115000/9115668.stm