Kortisonikuuri päättyi

Herra Puttosella on nyt päättynyt kortisonikuurikin. Silmään laitetaan aamuisin siklosporinivoidetta ja sitten pitkin päivää kostutustippoja Lubrithalia. Tuntuu toimivan suhteellisen hyvin, jos kostutustippoja laitetaan parin tunnin välein. Siltikin silmä punoittaa edelleen pahasti ja rähmii. En oikein tiedä mitä sen kanssa pitäisi tehdä. Muuten Puttonen tuntuu kyllä voivan melko hyvin. Juoksee ulkona ihan reippaasti, venyttelee ja touhuaa kotonakin nappuloiden perässä. Ja nukkuu melko usein koko yön minun vieressä. Silloin, kun sen silmät olivat huonompana, se vetäytyi nukkumaan kuljetusboxiin ja jätti koko sängyn Svenssonille. Ja Svensson polleana poikana nukkui onnellisena sängyllä. Nyt taas Puttonen nukkuu tiukasti pää isännän tyynyllä ja Svensson on se joka väistää. Jos Puttonen lähtee yöllä välillä jossakin käymään, niin Svensson kyllä yrittää estää katseellaan sitä palaamasta sänkyyn.

Ruokahalu Puttosella on myös hyvä. Muuten Puttonen pääasiassa nukkuu. Välillä se nukkuu niin sikeästi, että melkein luulen sen kuolleen. Makaa vaan, eikä kuule mitään eikä liiku minnekään. Saatan jopa käydä laittamassa sille silmätippoja ja se ei edes herää kunnolla. Puoliunessa ja päätään nostamatta se saattaa syödä palkintonappulan (jonka se saa aina silmätippojen laiton jälkeen). Täytyy nyt vain seurata miten sen silmän tilanne edistyy. Toinen silmä on pysynyt suhteellisen hyvänä tuolla siklosporiini-kostutustippa hoidolla. Rähmii jonkin verran, mutta rähmä on vaaleaa eikä vihertävää kuten vasemmassa silmässä.

Puttosen silmät eivät vieläkään kunnossa

Puttosen silmät ovat reistailleet koko syksyn. Tulehdus ei vaan millään meinaa parantua. Nyt on laitettu kortisonivoidetta kaksi kuuria peräkkäin. Silmä vain punoittaa ja rähmii vihertävää rähmää edelleen. Silmä on myös edelleen samea, joskin se on kyllä kirkastunut huomattavasti. Näin ainakin eläinlääkäri totesi, kun kävimme kontrollikäynnillä viime viikolla. Alun perin kortisoni oli tippoina, mutta se vaihdettiin voidemaiseen muotoon. Tippa tuntui ärsyttävän silmää. Voide on kyllä ärsyttänyt huomattavasti vähemmän kuin tipat. Kortisonitippoja käytettäessä silmän ympärystäkin alkoi ärtymään ja punoittamaan. Nyt punoittaa pelkästään silmä. Muutaman päivän päästä pitäisi kortisonikuuri lopettaa ja alkaa laittamaan molempiin silmiin siklosporiinia. Siltikin vähän askarruttaa, koskapa silmä rähmii edelleen. Lääkkeiden lisäksi silmiin laitetaan lisäksi kostutustippoja Lubrithalia, joka tuntuu sopivan Puttoselle muita tippoja paremmin. Tätä kirjoittaessani ryhdyin miettimään, että ehkä kostutustippoja pitäisi ryhtyä antamaan aiempaa useammin. Ehkä silmiä ärsyttääkin osaltaan kuiva ilma. Nythän on ollut reilun viikon ajan melko kovia pakkasia täällä etelässäkin. Ehkä sitä kannattaa kokeilla.... Joulun jälkeen täytyy taas mennä käymään tutuksi tulleella eläinlääkäriasemalla. Herra Puttonen on viimeksi kuluneen vuoden aikana vieraillut eläinlääkärillä useammin kuin koko tähän astisen elämänsä aikana. Mutta niinhän meille ihmisillekin käy ... vanhenemisen myötä alkaa tulla kaikenlaista kremppaa.

Herra Puttonen vanhenee

Kuluneen vuoden aikana vanha herra Puttonen on alkanut selvästi vanhentua. Täyttäähän se pari kuukauden päästä 11 vuotta. Pikkukoirat vanhenevat hieman myöhemmin kuin suuremmat koirat, mutta kyllä tuollainen alle kymmenen kiloinen koira alkaa olla seniori-iässä kahdeksan vuotiaana. Puttonen ei juurikaan ole sairastellut nuorempana, mutta nyt kuluneen vuoden aikana on eläinlääkäri tullut tutuksi. Ihan rutiinitarkastuksessa huomattiin eturauhasen suurentuneen ja Puttosella todettiin samalla myös virtsatulehdus. Lopulta jouduttiin kivekset poistamaan, jotta eturauhanen lähtisi pienenemään. Onneksi eturauhasessa ei ollut mitään pahalaatuisia muutoksia. Seuraavaksi siten tuli krooninen silmien kuivuminen, sarveiskalvon haavauma. Toivottavasti ei enää - ainakaan ihan pian tule mitään ihmeellistä.
Putti on kyllä selkeästi tullut mukavuuden haluinen. Se nukkuu mielellään lämpöisessä. Tulee jopa peiton alle, mitä se ei ole koskaan aiemmin tehnyt. Ei tahdo lähteä ulos, varsinkaan, jos sataa tms. Kyllä Putti ihan hyvin kulkee lenkillä. Ei tosin jaksa ihan sellaista vauhtia mennä kuin Sven, mutta köpöttelee omaa tahtiaan. Ja aina pitää mennä samaa reittiä. Jos yrittää mennä jotakin muuta kautta, niin Putti pysähtyy kuin seinään ja muuttuu suolapatsaaksi. Jos yrittää mennä johonkin muuhun suuntaan, niin ei Putti tahdo liikkua minnekään. Se suostuu liikkumaan vain siihen suuntaan minne on ennenkin menty. Vanha koira kulkeekin mielellään vanhoja tuttuja reittejä. Uudet jutut eivät niin kiinnosta. Ylipäätään vanha koira voi hyvin, jos se syö ja juo sekä pissaa ja kakkaa normaalisti. Ja ulkoilee ja on kivuton.

Toistaiseksi viimeinen tsekkaus

Käytiin tällä viikolla taas herra Puttosen kanssa eläinlääkärissä tarkistuttamassa silmät taasen kerran. Tällä kertaa sarveiskalvon haavauma oli jo umpeutunut ja kortisonilääkitys voitiin aloittaa. Nyt sitten seurataan silmä kovana, ettei vaan tapahdu mitään. Jos silmässä on pienikin haavauma, niin kortisonitipat ovat vihoviimeinen juttu. Nyt on pari päivää laitettu kortisonitippoja ja silmä vaikuttaa ihan hyvältä. Kortisonitippojen tarkoituksena on vähentää silmän verisuonitusta ja sameutta. Toivottavasti pikku Putti siitä paranee. Ainakin se on ollut viime aikoina suhteellisen pirteä ja jaksaa taas vanhaan tapaan tepastella ja ulvoa aamulla kalkkunan siivujen toivossa. Ilmeisesti silmä ei enää ole kivulias.