tiistai 30. kesäkuuta 2009

Rastaat syöksypommittamassa

Olimme sunnuntaina iltapäivällä istuskelemassa pihalla. Yllättäen pihan nurkasta alkoi kuulua melkoinen räkättirastaiden räksytys. Ajattelin, että siellä taas varis tai harakka on ärsyttämässä rastaita. Tai kenties rastaat yrittävät häätää oravaa. Jonkin ajan kuluttua räksytys taukoaa ja hetken kuluttua Svensson saapuu paikalle kuin suurenkin urotyön tehneenä. Räksät olivat pommittaneet Svenssonia, joka oli saanut jonkun osumankin. Svensson oli tietenkin tyytyväinen hajunaamioonsa. Taatusti eivät saaliseläimet (=myyrät) haistaisi koiraa linnunkakan hajun alta. Svensson yritti piiloutua kukkapenkkiin lymyten saniaisten alla välttääkseen pesupaljun. Ei kuitenkaan auttanut itku markkinoilla.

sunnuntai 14. kesäkuuta 2009

Herkkuja koiranpojille

Meidän käppänäherrojen ruokavalioon kuuluu päivittäin annos puuroa, joka on höystetty vitamiini- ja hivenainelisällä, öljyllä sekä raa'alla lihalla kuten sydäntä, kieltä, munuaista tai maksaa. Kerran viikossa pojat saavat raakoja naudan luita. Annan luut koiranpojille ulkona, jossa saavat kaikessa rauhassa syödä niitä eikä minunkaan tarvitse hermoilla, että koiranpojat sotkevat matot raahatessaan luita ympäri kämppää.


Meidän pihalla tosin päivystää eräs harakkaherra, joka on kyllä heti kärkkymässä josko luista irtoisi jotakin myös sille. Harakka on kyllä tarkkana. Jos jompi kumpi koirista jättää luunsa hetkeksikään, niin harakka on siinä heti osingoilla. Ja käppänät tietenkin hulluna haukkumassa harakan perään.

Koiranpojat kesälaitumilla

Kesällä on mukavaa, kun voi pitää ovia auki ja koiranpojat voivat juosta edes takaisin pihalle ja takaisin. Siitähän ne pitävät. Ne juoksevat kilvan ulos varsinkin kun kuulevat jotakin mielenkiintoista, jota pääsee haukkumaan. Koiranpojat partioivat varsin tiiviisti pihapiiriä eikä mikään jää niiltä huomaamatta. Hälytys annetaan heti, kun joku eksyy etupihan hiekkaiselle tielle puhumattakaan, että avaisi portin. Periaatteessa tulisimme varsin hyvin toimeen ilman ovikelloakin. Tosin nyt vanhemmiten herra Puttonen on alkanut kuulla omiaan. Välillä tuntuu, että se haukkuu ihan muuten vaan omaksi huvikseen.

Sateisena päivänä pojat tyytyvät istumaan rappusilla ja tarkkailemaan pihapiiriä. Jos röyhkeä harakka tulee riittävän, niin se täytyy tietenkin ajaa tiehensä satoi tai paistoi. Aurinkoisena päivänä koiruudet makoilevat pihamaalla – välillä varjossa ja välillä paahteessa. Ja osallistuvat pihatöihin ahkerasti pyörien aina jaloissa.

koira nurmikolla